Etusivu > Palkat > Laivakokki palkka > Laivakokki koulutus ja työ

Laivakokki koulutus ja työ

Laivakokki työ

Laivakokki työskentelee aluksen keittiössä valmistaen matkustajille ja henkilökunnalle aterioita. Hän huolehtii myös keittiön puhtaanapidosta ja ruokavarastoista. Laivakokit työskentelevät matkustaja- ja rahti-aluksilla. Työskentely laivoilla vaatii sopeutumista ahtaisiin tiloihin, vaihteleviin olosuhteisiin ja pitkiin aikoihin merellä yhtäjaksoisesti.

Työtehtävät

Laivakokki työskentelee aluksen keittiössä valmistaen sen matkustajille ja henkilökunnalle aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Laivoilla ateriat ovat monipuolisia, ja niiden tulee olla terveellisiä ja maukkaita.

Tehtäviin kuuluu kylmien ja lämpimien ruokien valmistus samoin kuin arkisten ja juhlavien ruokien valmistus. Pitkän linjan aluksilla kokki myös leipoo ruoka- ja kahvileivät. Matkustaja-aluksilla kokki voi erikoistua kylmäkön tehtäviin.

Laivakokin tehtäviin kuuluu myös huolehtia keittiön puhtaanapidosta ja varastojen kierrosta.

Yleisimmin rahtialuksella on vain yksi kokki. Matkustaja-aluksilla kokkien määrä riippuu laivan koosta, esimerkiksi suurella autolautalla tarvitaan monia kokkeja.

Työolot vaihtelevat sen mukaan työskennelläänkö pienellä rahtialuksella vai matkustaja- aluksella, ja tropiikin risteilyllä vai jäänmurtajalla jne. Aluksilla työskentelytilat ovat yleensä ahtaat ja kapeat. Keittiön haittoja ovat mm. vetoisuus, kosteus ja suuret lämpötilojen vaihtelut.

Matkustaja-aluksilla työ on lähinnä ravintolatyötä laivaolosuhteissa. Rahtialuksilla voi joutua työskentelemään kuukausia käymättä välillä maissa.

Työ on vaativaa, mutta vastapainona ovat säännölliset lomat. Itämeren reittialuksissa työaika on yleensä 2-4 viikkoa töitä ja 2-4 viikkoa vapaata.

Työpaikat

Laivakokit voivat työskennellä matkustaja-aluksilla, erilaisilla rahti-aluksilla sekä jäänmurtajilla ja hinaajilla.

Laivakokin koulutuksen saanut voi työskennellä myös maissa.

Laivakokki työn vaatimukset

Merillä työskentelevä kokki tarvitsee hyvää ammattitaitoa, sillä kokki on merkittävä viihtyvyyden luoja aluksella.

Kokilta edellytetään perusteellista ruoka-aineiden, valmistusmenetelmien ja tarjolle asettelun osaamista. Asiakaspalvelutaidot ovat myös tarpeen.

Kokin ammatissa hygieniaosaaminen on keskeinen osaamisalue (elintarvikehygienia, käsittely, hygieeniset työtavat, käsihygienia jne.).

Työssä tarvitaan kädentaitoja ja hieman taiteellista silmää, mielikuvitusta sekä hyvää väri-, maku- ja hajuaistia.

Työssä vaaditaan taloudellista ajattelukykyä raaka-aineiden ja ruoka-aineiden käsittelyssä.

Keittiön usein kiireinen työtahti edellyttää myös töiden organisointikykyä ja ripeyttä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Laivakokin on osattava toimia myös itsenäisesti.

Työ laivoilla vaatii sopeutumista pieneen työyhteisöön, jonka kanssa on tultava toimeen sekä työssä että vapaa-aikana.

Työajat asettavat omat ehtonsa perhe-elämään ja ystävyyssuhteisiin. Toisaalta pitkät vapaat antavat myös mahdollisuuden viettää pitkiä aikoja kokonaan yhdessä perheen kanssa.

Laivakokin työ ja asumisolosuhteet edellyttävät rauhallista ja sopeutuvaa luonnetta.

Vaihtelevat ilmasto-olosuhteet asettavat omat vaatimuksensa, sillä työt on hoidettava ilmastosta tai säästä huolimatta. Työssä on sopeuduttava keinuvaan työympäristöön.

Merellä työviikot ovat pitkiä, joten työ vaatii hyvää kuntoa. Jatkuva seisomatyö rasittaa erityisesti selkää ja jalkoja.

Erilaisille ruoka-aineille ja pesukemikaaleille allergisten on vaikea toimia ammatissa.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon, ravintolakokki. Lisäksi vaaditaan merenkulkualan edellyttämä turvallisuuskoulutus, joka voidaan sisällyttää tutkintoon.

Myös catering-alan perustutkinnon, suurtalouskokin tutkinnon, suorittanut voi täydentää opintojaan em. turvallisuuskoulutuksella.

Laivakokin koulutusta on järjestetty hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnossa kokeilukoulutuksena.

Alalla on mahdollista suorittaa myös ravintolakokin ammattitutkinto ja suurtalouskokin ammattitutkinto sekä dieettikokin erikoisammattitutkinto.



Viralliset kelpoisuusehdot

Laivakokin pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan vähintään 17 vuoden ikä sekä laivakokin koulutus. Laivakokin pätevyyskirja on voimassa toistaiseksi. Merenkulkualan koulutusta antava oppilaitos kirjoittaa todistuksen laivakokin koulutuksesta.

Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.

Palkkaus

Merenkulkualalla työstä maksetaan peruspalkka ja erilaisia lisiä, kuten vuorotyö-, ilta- ja yötyölisät. Asunto ja ruoka kuuluvat yleensä palkkaukseen.

Useimmilla aluksilla on käytössä ns. takuupalkkajärjestelmä, johon sisältyy tietyt lisät ja sovittu määrä ylitöitä. Palkka on kuukausipalkka ja myös vapaajaksolta maksetaan palkka samoin perustein.

Alalla sovelletaan Suomen ja Ahvenanmaan varustamoyhdistysten sekä Suomen Merimies-Unioni ry:n välistä työehtosopimusta.

Matkustaja-aluksissa käytetään myös palvelurahapalkkauksen eri muotoja. Tällöin palkka määräytyy aluksen myynnin arvon perusteella ja voi vaihdella paljonkin.

Työmarkkinatiedot
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Meriliikenne

Meriklusteriin kuuluvat meriliikenne (merenkulku), satamatoiminnot ja laivanrakennusteollisuus (meriteollisuus). Meriklusteri työllistää merisektoriin liittyvissä toiminnoissa suoraan noin 43 500 henkilöä (v. 2011).

Meriliikenteen työpaikat ovat varustamoissa. Erilaiset maatoiminnot työllistävät nekin, mutta pääosin työpaikat ovat laivoissa. Merimiesammateissa toimii ulkomaan ja kotimaan liikenteessä henkilötyövuosina laskettuna 7 407 henkeä. Heistä kansiosastolla työskentelee 2 789, koneosastolla 1 481 ja talousosastolla (ravintolat, keittiöt, myynti ja muut palvelut) 3 137 henkeä.

Maailmanlaajuisesti on huutavaa pulaa kansi- ja konepäällystöstä. Suomessa on vuosia eteenpäin kova pula laivakoneinsinööreistä eli eritason pätevyyksiä omaavista laivakonemestareista.Kansipäällystöä, merikapteeneja ja perämiehiä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle lähivuosina. Miehistön osalta kokeneesta "vanhemmasta" kansi- ja konemiehistöstä on jatkuvasti pulaa.

Matkustaja-alusten eli matkustajalauttojen catering-henkilökunta" on saatavilla riittävästi, koska heiltä vaaditaan yleensä vain maapuolen vastaavien tehtävien mukainen koulutus lukuun ottamatta noin viiden päivän kestoista alan oppilaitoksissa suoritettavaa "Basic Training" kurssia, joka sisältää mm. pelastautumis-, palonsammutus-, ja työturvallisuuskoulutusta.

Työvoiman tarve on jatkuva, ja ala tulee työllistämään hyvin jatkossakin. Merimiesammatit ovat kansainvälisiä, joten ala työllistää suomalaisia merimiehiä kaikkialla maailmassa.

Meriklusteri työllistää merenkulun lisäksi myös telakoilla ja muun meriteollisuuden palveluksessa, lastinkäsittelylaitteiden valmistajien palveluksessa, satamissa, satamaoperaattoreiden palveluksessa ja muissa merenkulkuun liittyvissä toiminnoissa. Meriklusterin työllistävä vaikutus ulottuu yhteiskuntaan laajalti, esimerkiksi logistiikka- ja matkailualoille.

Ravitsemispalvelut

Ravintola-alalla työskentelee hotellit ja muut majoituspalveluyritykset mukaan lukien jonkin verran alle 80 000 henkilöä (v. 2011). Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Hotelli- ja ravintola-ala sekä niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä aloja. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyystilanteeseen. Hyvinä aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät usein enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Vuonna 2011 hotelli-, ravintola- ja matkailupalveluiden työllisyystilannetta voidaan luonnehtia kohtalaiseksi. Palvelujen kysyntä on kääntynyt nousuun taantuman jälkeen. Lähivuosina työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä ja sitä kautta kotitalouksien näiden palveluiden käyttöön suuntautuvasta ostovoimasta.

Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Henkilöstön kokonaismäärän uskotaan säilyvän samana johtuen palveluiden jatkuvasta tarpeesta. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin jatkossa yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.

Lisäaineistot

Merenkulun ammatteja. Video. Työministeriö 1998.
Hotelli- ja ravintola-alan ammatteja. Video. Työministeriö 1997.

Lähinimikkeet

kokki
ravintolakokki
suurtalouskokki
vastaava kokki
kylmäkkö

Katso myös

Työpaikat ammateittain

Palkat ammateittain