Etusivu > Palkat > Uimavalvoja palkka > Uimavalvoja koulutus ja työ

Uimavalvoja koulutus ja työ

Uimavalvoja työ & työnkuva

Tähän kuuluvat ne suojelu- ja vartiointitehtäviä hoitavat, joita ei ole luokiteltu muihin 3-numerotason 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät luokkiin. Tähän luokitellaan mm. rantavalvojat ja kunnalliset pysäköinninvalvojat.

Uimavalvoja työtehtävät

- uimarantojen, uimaloiden ja uima-altaiden valvominen onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja hukkumisvaaraan joutuneiden uimareiden pelastamiseksi.
- määrätyn alueen partiointi pysäköintimääräysten noudattamisen valvomiseksi

Esimerkkejä:
- rantavalvoja
- uimavalvoja
- kunnallinen pysäköinninvalvoja

Tähän ei kuulu:
- järjestyksenvalvoja (5414)
- museovartija (5414)
- pysäköinninvalvoja (yleisötapahtuma tms.) (9629)

Uimavalvoja työ

Uimavalvoja vastaa uimahallin tai kylpylän asiakkaiden turvallisuudesta sekä huolehtii yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä. Rantavalvojan tehtävänä on puolestaan huolehtia yleisen uimarannan turvallisuudesta. Uimavalvojan vastuullinen työ edellyttää tarkkaavaisuutta sekä rauhallisuutta ja päätöksentekotaitoa ensiaputilanteissa sekä hyvää uima- ja vesipelastustaitoa.

Työtehtävät

Uimavalvoja työskentelee uimahallin tai kylpylän asiakaspalvelutehtävissä. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on vastata asiakkaiden turvallisuudesta. Rantavalvoja huolehtii puolestaan yleisen uimarannan turvallisuudesta.

Uimavalvoja neuvoo, opastaa ja avustaa asiakkaita niin, että vaara- ja ongelmatilanteita ei pääse syntymään. Uimavalvojan tehtäviin kuuluu myös yleisen järjestyksen ja siisteyden valvonta. Hän tarkkailee esimerkiksi liukkauden, rakenteiden ja välineiden turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamia ongelmia. Hän myös huoltaa erilaisia pelastusvälineitä.

Uimahallien ja kylpylöiden uimavalvoja noudattaa työssään kuluttajaviraston laatimia ohjeita uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi. Uimavalvojan on osattava toimia oikein erilaisissa pelastus- ja ensiaputilanteissa.

Uimavalvojat työskentelevät toimipaikasta riippuen yksin tai ryhmissä. Uimavalvojien määrään työpaikalla vaikuttaa kohteen koko (vesipinta-ala ja altaiden määrä) sekä toiminnan laajuus.

Työajat vaihtelevat eri halleissa. Pienillä paikkakunnilla hallit saattavat olla auki vain aamuisin ja iltaisin. Kaupungeissa hallit ovat yleensä avoinna aikaisesta aamusta iltaan. Työtä tehdään tällöin kaksivuorotyönä. Kävijöiden määrä aiheuttaa tiettyinä aikoina ruuhkaisuutta.

Rantavalvojien perustehtävät ovat monelta osin samoja kuin halleissa toimivien uimavalvojien, mutta olosuhteet asettavat rantavalvojille hyvinkin erilaisia haasteita turvallisuuden kannalta, esimerkkeinä samea ja kylmä vesi sekä uimarannan syvyysprofiili.

Rantavalvojien määrään vaikuttaa myös kohteen koko ja laajuus, mutta myös kohteen muut turvallisuuden kannalta oleelliset elementit, kuten veden virtaukset, rannan syvyysprofiili, vene- tai laivaliikenne, mahdollinen hyppytorni, toimintojen määrä sekä rannan oletetut asiakkaat (lapsia tms.).

Työpaikat

Uimavalvojien työpaikkoina ovat uimahallit, kylpylät ja vastaavat paikat. Rantavalvojat työskentelevät yleisillä uimarannoilla.

Uimavalvoja työn vaatimukset

Uimavalvojan ja rantavalvojan työ edellyttää tarkkaavaisuutta, rauhallisuutta ja päätöksentekotaitoa ensiaputilanteissa sekä hyvää uima- ja vesipelastustaitoa.

Ulospäin suuntautunut luonne on eduksi asiakaspalvelussa.

Uimavalvojan tulee suoriutua muun muassa testiuinnista. Fyysinen kunto kartoitetaan lääkärintarkastuksessa työnantajan toimesta.

Rantavalvojan tulee olla tehtävään koulutettu henkilö.

Koulutus

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry. järjestää alan koulutusta. Kuluttajaviraston minimivaatimukset uimahallien ja kylpylöiden uinninvalvojasta täyttää 50 tunnin mittainen Uinninvalvojakurssi.

SUH järjestää myös kansainvälisen tason koulutusta uinninvalvojille. International Pool Lifeguard -kurssilta saa kansainvälisen pätevyyden. Kurssi kestää 50 tuntia. Kurssin käynyt henkilö voi hakeutua uinninvalvojaksi koko Euroopan alueella ja osittain muihin maanosiin.

Uinninvalvojan laajin koulutus on Allasmestaritutkinto.

Koulutus

on ammatillista lisäkoulutusta uimahallien ja kylpylöiden allasosaston henkilöstölle.

Koulutus

on laajuudeltaan 20 opintoviikkoa ja se toteutetaan monimuotokoulutuksena.

Rantavalvojan ammattiin Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry. järjestää rantapelastajakoulutusta. Kurssin laajuus on 70 tuntia.



Viralliset kelpoisuusehdot

Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta on määritelty erikseen viranomaisohjeissa Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Dnro 2002/52/3709).

Uimarantojen turvallisuudesta ja valvonnasta on erikseen määritelty Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 90/2006: Uimarantaopas opaskirjassa.

Palkkaus

Uinninvalvojan ja rantavalvojien palkka on yleensä kuukausipalkka. Palkan lisänä voidaan maksaa erilaisia lisiä, kuten esimerkiksi epäsäännöllisen työajan lisä ja pätevyyslisä. Rantavalvojia palkataan yleisesti kausiluontoisesti.

Yleisesti uinninvalvojat kuuluvat Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin, uinninvalvojan ammattinimikkeellä tai liikuntapaikkatyöntekijän nimikkeellä.

Työmarkkinatiedot
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Liikunta ja urheilu

Liikunta-alalla työskentelee arvioiden mukaan yhteensä noin 20 000-25 000 henkeä, mutta kattavaa ja perusteellista tutkimustietoa ei ole olemassa. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti esimerkiksi tuntityöntekijöinä. 

Kunnat työllistävät arviolta noin 8 000 henkeä liikuntaan liittyvissä tehtävissä. Liikuntapaikkojen hoito ja asiakaspalvelutehtävät työllistävät noin 6 000 ja liikunnanopettajan tehtävät noin 2 000. Kunnat työllistävät jonkin verran myös liikuntapalvelujen suunnittelutehtävissä.

Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Tulevaisuudessa henkilöstön lukumäärän arvioidaan säilyvän samalla tasolla. Tehtäväalueet tulevat laajentumaan, jolloin esimerkiksi erilaiset yhteistyötehtävät eri hallinnonalojen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa lisääntyvät.

Yksityisellä puolella liikuntapalveluja tarjoavat monet yritykset, esimerkiksi kuntokeskukset. Liikunta-alan yritykset työllistävät arviolta noin 12 000-13 000 henkeä.Liikuntapalveluja tarjoavissa yrityksissä työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan, konsultointiin ja seurantaan.

Liikuntajärjestöissä työskentelee arviolta noin 1 100 päätoimista työntekijää. Urheiluseuroissa työskentelee arviolta noin 2 700 päätoimista työntekijää. Muut, esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset, tutkimus ja konsultointi sekä työ median palveluksessa työllistävät yhteensä noin 1 300 henkeä.Ammattiurheilijoita Suomessa on noin 800, joiden lisäksi muutama sata saa osan elannostaan urheilemalla. Ammattivalmentajia on maassamme noin 1 500, joista monet osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa enemmän, koska yhteys terveyteen ja hyvinvointiin on kiistaton. Panostukset liikuntaan ovat kansantaloudellisestikin kannattavia, sillä liikuntapalvelujen tarjontaa edistämällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia, esimerkkinä aikuisiän diabetes.Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja.

Lähinimikkeet

allasvalvoja
hengenpelastaja
rantapelastaja
rantavalvoja
uinninvalvoja

Katso myös

Työpaikat ammateittain

Palkat ammateittain