Etusivu > Palkat > Välinehuoltaja palkka > Välinehuoltaja koulutus ja työ

Välinehuoltaja koulutus ja työ

Välinehuoltaja työ

Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidossa käytettävien välineiden ja laitteiden pesusta, desinfioinnista, käyttövalmiudesta sekä pakkauksesta. Hän voi työskennellä mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuoltokeskuksissa, leikkaussaleissa, laboratorioissa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työ vaatii järjestelykykyä sekä erityistä huolellisuutta ja pikkutarkkuutta.

Työtehtävät

Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidon tutkimuksissa ja toimenpiteissä käytettävien välineiden ja laitteiden puhtaudesta ja käyttövalmiudesta. Hän pesee, desinfioi ja pakkaa sekä tarkastaa niiden kunnon ja toimivuuden sekä tarvittaessa toimittaa välineet huoltoon.

Sairaalan välinehuoltokeskuksessa toimivan välinehuoltajan työ on pääasiassa erilaisten yksittäisten instrumenttien ja välineiden käsittelyä sekä erilaisten leikkausvälinesarjojen kokoamista. Työ edellyttää laajaa välineiden ja instrumenttien nimikkeiden sekä välineiden toiminnan ja käyttötarkoituksen tuntemista.

Työskennellessään sairaalan eri osastoilla välinehuoltajan on tunnettava kyseisillä osastoilla käytettävien koneiden toimintaa. Hänen on osattava purkaa ja koota laitteet niiltä osin kuin puhdistamisessa on tarpeen ja varmistettava työnsä jälkeen, että ne ovat käyttövalmiita.

Välinehuoltaja huolehtii myös hoitovälineiden varastoinnista. Välinehuoltajan työhön voi myös kuulua erilaisten kertakäyttöisten sairaanhoitotarvikkeiden kuten ruiskujen, neulojen, katetrien ja vastaavien tuotteiden vastaanottaminen ja jakaminen osastoille.

Välinehuoltaja käyttää työssään erilaisia sterilointimenetelmiä ja -laitteita kuten esimerkiksi höyryautoklaavia. Välineiden sterilointiin kuuluu työn eri vaiheissa tehtävät laatutarkastukset. Sterilointitapahtumaa seurataan mm. erilaisilla mittareilla.

Välinehuoltokeskus on palveluyksikkö, jonka työrytmi myötäilee koko laitoksen työrytmiä. Välinehuoltajan tulee toimia yhteistyössä sairaalan muun henkilöstön kanssa. Työyksikössään välinehuoltaja tekee työtään sekä yksin että ryhmätyönä. Työ on pääasiassa päivä- ja iltatyötä.

Työpaikat

Välinehuoltajia työskentelee mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuoltokeskuksissa, leikkaussaleissa, teho- ja dialyysiyksiköissä, synnytyssaleissa, laboratorioissa, yksityisillä lääkäriasemilla, lääketehtaiden välinehuoltoyksiköissä sekä elintarvikelaboratorioissa.

Välinehuoltaja työn vaatimukset

Välinehuoltajan työssä edellytetään kätevyyttä, järjestelykykyä ja kykyä hallita teknisiä laitteita.

Työ vaatii erityistä huolellisuutta ja pikkutarkkuutta. Työtä on pystyttävä tekemään joutuisasti sairaalan rytmin mukaisesti.

Työ on vastuullista. Vaikka työ on ajoittain urakkaluonteista ja kiireistä, välinehuoltaja ei voi tinkiä hygieenisyydestä eikä tarkkuudesta. Virheellisesti kootut välineet tai puutteellisesti steriloidut instrumentit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia.

Työympäristön kosteus, kuumuus ja vetoisuus voivat haitata. Myös raskaat nostot voivat rasittaa fyysisesti. Henkistä rasitusta voi aiheuttaa työn kiireys, urakkaluonteisuus sekä työyhteisön tiiviys.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä allergia voivat haitata alalla työskentelyä.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa näyttötutkintona välinehuoltajan ammattitutkinnon sekä välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon.

Välinehuoltajan koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.



Viralliset kelpoisuusehdot

Välinehuoltajan tutkinto.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

Työmarkkinatiedot
(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät maassamme yhteensä noin 180 000 henkeä (v. 2011). Suurin osa alalla työskentelevistä on kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa, mutta työpaikkoja on myös yksityisissä terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta yksityiset yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset perustavat oman yrityksen.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy.Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- ja opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoalan työvoiman tarvetta lisää henkilöstön eläköityminen. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää puolestaan terveydenhuoltopalveluiden kysyntää ja työmääriä, minkä vuoksi tarvitaan enemmän henkilöstöä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Hammashuoltoala

Hammashuoltoalan työllisyystilanne on työnhakijoiden kannalta yleisesti ottaen hyvä tai erinomainen. Työttömyyttä ei käytännössä juuri esiinny.

Hammaslääkäreistä on pulaa erityisesti terveyskeskuksissa.Hammaslääkärien kysyntä kasvaa entisestään tulevaisuudessa, koska eläkkeelle jäävien tilalle ei valmistu riittävästi uusia hammaslääkäreitä. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä. Moni hammaslääkäri työskentelee myös osa-aikaisena tai on osa-aikaeläkkeellä.

Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta vaihtelee jonkin verran alueellisesti. Myös hammashoitajien (lähihoitajien) työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, samoin hammasteknikkojen ja hammaslaboranttien.

Myös väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä, minkä vuoksi tarvitaan enemmän henkilöstöä.

Lisäaineistot

Hoitoalan ammatteja. Video. Työministeriö 2004.

Lähinimikkeet

Katso myös

Työpaikat ammateittain

Palkat ammateittain